”Aivan outo laji. Kuvan muurahaiset ovat ihmisiä, jotka juoksevat hyppyrimäkeä ylös. Kilpaa.” Näin tekstitti eräs tuttu oman some-kuvansa toukokuisesta juoksukisasta Salpausselällä. Lue loppuun
Mainokset
Olisinpa tiennyt…
…että kun äidinkielenopettajani kohtaa minut ensimmäisen ylioppilasaineen jälkeen lukion käytävällä ja toteaa ”Terhi, sinä olet tämän kevään suurin alisuorittaja ja pettymys”, se on ilmeisesti vain opettajan eriskummallinen Keppiä mieluummin kuin porkkanaa -metodi. Metodin tarkoituksena lienee motivoida minua parempaan suoritukseen seuraavassa ainekirjoituksessa. Lue loppuun
HCR:llä peruukki päässä, kissa kannustusjoukoissa – järkee vai ei?
Olen tänä keväänä kadehtinut moneen kertaan viimekeväistä itseäni. Kuinka lähes neljän vuoden maratontauon jälkeen treenasin itseni sinnikkäästi yhdeksännelle maratonilleni Tukholmaan. Projekti vaati kuitenkin nykyisestä perheenäiti-yrittäjä-arkiyhtälöstäni aivan liikaa. Juuri nyt vain haaveilen juoksevani taas joskus tuon täysmatkan. Lue loppuun
KOLUMNI: Tämän opin itsestäni (ja elämästä), kun kokosin palapelin
Mummulassa oli yhteisvoimin urakoitu 300-palainen palapeli. Seitsemänvuotias rehvasteli iloisena osallistuneensa, vaikka totuus taisi olla pitkälti mummun ja papan yhteistyötä. Talvilomalla poikkesimme lelukaupassa, jossa pyytämättä ja yllättäen iski nokittamisen tarve. Ostetaanpa kotiin 500-palainen! Onpahan talviloman superpakkaspäiville puuhaa. Lue loppuun
Yrittäjä, jonka elämä yllätti puun takaa – Pinnoitusmaailman kolminkertainen selviytymistarina
Elämällä on toisinaan taipumus yllättää. Sami Pötsöselle se on tarjoillut jo kolmesti jotain sellaista, jota nyt vain ei tapahdu – ainakaan kenenkään suunnitelmissa. Mutta elämä harvoin kyselee meidän mielipiteitämme. Nämä yllätykset ovat kuitenkin vain vahvistaneet, niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin. Ne ovat tehneet Samista sellaisen ihmisen, yrittäjän ja esimiehen kuin hän tänä päivänä Pinnoitusmaailman johdossa on. Siksi näistä yllätyksistä kannattaa kertoa.
KOLUMNI: Kumpi pettää – pumppu vai parisuhde?
Kolmena peräkkäisenä yönä minua puukotettiin syvälle rintaan. Kyseessä ei ollut toistuva painajainen vaan henkeäsalpaava kipu, joka todellakin tuntui aivan puukoniskulta. Lue loppuun
KOLUMNI: vauvasta vaariin ruuhkavuosien kautta
Tekstityöläisenä minun kuuluisi vimmaisesti inhota kliseisiä ilmaisuja. Ja tiettyjen ilmaisujen kohdalla niin teenkin. Inhokkilistani ykkösenä on sanonta vauvasta vaariin. Pahimmillaan se on vaalimainoksissa: vastuuta vauvasta vaarin.
Mikä ihmeen lupaus sekin on? Kaikille kaikkea eikä kenellekään mitään. Lue loppuun
Vasten sateenkaaren siltaa Espoon rantamaratonilla
Espoon rantamaratonista olen kuullut niin paljon kehuja, että se on keikkunut jo pitkään Täytyy mennä -listoillani, siis puolimaraton mielessä. Aiempina vuosina tapahtuma ei ole kuitenkaan kalenteriin mahtunut, mutta tänä vuonna viimein mahtui. Lue loppuun
KOLUMNI: Taisto kaappilaihdutuksen viettelystä vastaan
Moni ikätoverini muistaa lapsuudesta äidin, joka söi pisteitä ja merkitsi ne tärkeään muistikirjaansa. Lapsuusmuistoihin saattaa kuulua myös kaalikeiton tymäkkä tuoksu kesälomien jälkeen. Kuinka äiti keitti suuren sammion laihduttavaa ihmekeittoa eikä syönyt viikkoon mitään muuta. Tai sitten äiti vispasi terveyspulvereita ja imi niitä pillillä hapan ilme kasvoillaan. Lue loppuun
Erään maratoonarin paluu vol. 2 – tehtävä suoritettu
Melkein 46 kuukauden mittaiseksi venähtänyt maratontauko päättyi eilen Tukholmassa, jossa vietin ”10-vuotistaiteilijajuhlaani”. Siis siellä, mistä kaikki sai alkunsa vuonna 2007.
Tarkoituksena oli tuolloin juosta kaksi maratonia yhden hinnalla: ensimmäinen ja viimeinen. Halusin kertaluonteisesti kokeilla, pystyisikö lähtökohdiltaan ei-potentiaalinen-maratoonari selviytymään 42195 metrin haasteesta hengissä.
Lue loppuun
