Ihana pitkä loma takana ja akut ladattu pimenevän syksyn varalle kaikkien aikojen aurinkokesässä. Energiaa on vaikka muille jakaa. Vai eikö sittenkään? Kaikilla meistä ei ole mahdollisuutta yhtäjaksoisiin pitkiin vuosilomiin, mutta kukaan ei jatkuvasti jaksa ilman arkea tasapainottavaa lepoa ja rentoutusta. Voisiko matalataajuusvärähtelyyn perustuva Neurosonic-hoito olla apuna pätkälomailijan palautumisessa?

Testasin Neurosonicia heinäkuisen työviikkoni aikana ja kirjoitin kokemuksistani tiiviin artikkelin elokuun Kunto & terveys -lehteen. Tässä bloggauksessa avaan yksityiskohtaisemmin yksittäisiä hoitokertoja, sillä niissä oli sen verran huomattavia eroja, että lyhyt yhteenveto oli vain karkea yleistys.

Jos siis saavuit blogiini lehtijutun innoittamana, niin hienoa ja tervetuloa! Jos taas et ole lukenut lehtijuttua, ei haittaa. Pääset taatusti juoneen kiinni ilman sitäkin. (Suosittelen toki kipaisemaan lehtikioskilla ja hankkimaan tuon lehden, sillä siinä on paljon muutakin hyvää luettavaa.)

Laitteen valmistajan lupaus:

Neurosonic lievittää kehollista jännitystä ja kipua kohdistamalla rentouttavaa matalataajuusvärähtelyä samanaikaisesti koko kehon lihaksille tai haluttuihin kehon osiin erikseen. Neurosonic-hoidot jakautuvat rentouttaviin, aktivoiviin ja palauttaviin ohjelmiin, joiden kestot vaihtelevat kymmenestä minuutista 41 minuuttiin.

Neurosonic lupaa näin helpotusta moniin erilaisiin vaivoihin: unihäiriöihin, stressiin, lihaskipuun ja -jännitykseen, migreeniin ja aineenvaihdunnan häiriöihin. Urheilijoille ja kuntoilijoille Neurosonic lupaa apua sekä fyysiseen että psyykkiseen palautumiseen.

Ensimmäinen hoitokerta:

Täytän Neurosonic-hoidoista MielenKiinto Oy:ssä vastaavan Niina Terhon antaman alkukartoituskyselyn, jonka pohjalta hän valitsee ohjelman ja säätää asetukset laitteeseen. Istuudun hoitotuoliin, joka kallistetaan makuuasentoon, vähän kuin hammaslääkärillä. Terho kysyy, haluanko taustalle musiikkia vai nautinko mieluummin hiljaisuudesta. Valitsen pianomusiikin.

Terho istuu huoneessa kymmenen minuuttia kanssani varmistuakseen, että hoito ei tunnu epämiellyttävältä. Sitten jään yksin huoneeseen. Värähtely ei ole erityisen voimakasta, mutta oloni tuolissa on saman tien rentoutunut ja mukava. Olen ihanassa nirvanassa ja melkein nukahdan tuoliin.

25 minuuttia menee käsittämättömän nopeasti. Hieman kohollaan oleva verenpaine laskee hoidon aikana alapaineen osalta peräti 10 pykälää. Hoidon jälkeen suositellaan juomaan reilusti vettä, sillä aineenvaihdunta vilkastuu. Juonkin heti Terhon tarjoaman lasillisen, mutta kotona en muista juoda normaalia enempää.

En huomaa vireystilassani mitään välitöntä muutosta. Mutta illalla jo yhdeksän aikoihin, eli poikkeuksellisen aikaisin, iskee armoton väsymys. Nukkumaan pääsen vähän kymmenen jälkeen ja nukun hyvät unet. Aamulla herään puhelimeni herätykseen seitsemältä ja olo tuntuu yllätykseksi vieläkin väsyneeltä. Seuraavan päivän vireystila on mielestäni täysin sama kuin ennen hoitoa.

Hoitajan kommentti:

”Ei tunnu missään” -ilmiöön on kaksi mahdollista vaihtoehtoa. Joko kropan ja hermoston tila on hyvässä kunnossa, jolloin suurta eroa ei edes voikaan huomata tai sitten hermosto on jo pidempään ollut ylivirittyneessä tilassa eikä siksi yksi hoitokerta vielä vaikuta. Parhaat hoitovaikutukset saadaan yleensä 3-5 kerran jälkeen. Illan väsymys kertoo kuitenkin siitä, että jo ensimmäinen hoito on vaikuttunut. Näin ei läheskään aina ole. Mitä nuorempi hoidettava on, sen nopeammin yleensä hermostokin reagoi. Ikäihmisillä saattaa mennä jopa enemmän kuin 3-5 kertaa ennen kuin hoidon vaikutukset ovat huomattavia.

Toinen hoitokerta:

Täsmälleen sama hoito-ohjelma kuin edellisenä päivänä, mutta jaloille lisätään hieman tehoja. Ja miten voikaan olla ero kuin yöllä ja päivällä! En saa mieltäni rauhoittumaan, vaan työasiat pörräävät häiritsevästi päässä. Tänään tuoliin nukahtaminen ei ole lähelläkään.

Verenpainemittauksessakin tapahtuu päinvastainen ilmiö: yläpaine on hoidon aikana jopa noussut neljä pykälää. Tähän saattaa tosin vaikuttaa se, että olemme ennen mittausta hetken jutelleet hoitajan kanssa ja olen kertonut, että eiliseen verrattuna hoidin tänään huomattavasti stressaavampia työasioita. Että ihan siitäkö vain on kyse? Eilen oli mukavuusalueen työpäivä, joten rentoutuminenkin onnistui itsestään, tänään ei. Terho toteaa, että tämä on hyvä esimerkki ihmisen psykofyysisyydestä ja lohduttaa, että silti kehoni on saanut hoidon aikana rentoutusta, vaikka mieli ei tänään päässytkään mukaan.

Illalla nuijanukutusefekti iskee jo kahdeksalta. Ja on vielä totaalisempana kuin eilen! Pelkään, että nukahdan seisaalleni ja lasken minuutteja siihen, että mies tulee kauppareissulta ja ottaisi vastuun lapsista. Vastaava koomainen kokovartaloväsymys on iskenyt joskus lihasrelaksanteista, joita olen ottanut kipeään selkääni. Kun vähän yhdeksän jälkeen pääsen sänkyyn, keho tuntuu yllättäen liian vireältä nukahtamaan. Aivan kuin sydänkin pamppailisi vähän ekstrakierroksia. Mieli haluaisi jo nukkua, ja on ihanaa pitää silmiä kiinni, mutta uni ei tulekaan heti. Arvioni mukaan odottelen unta sängyssä lähes tunnin. Yö on hieman repaleinen, sillä molemmat lapset heräävät kesken unien ja kissakin herättää kerran. Aamulla väsyttää vieläkin.

Hoitajan kommentit:

Taajuuksien nosto ei ehkä sittenkään ollut tarpeellista, ja on voinut aiheuttaa nukahtamista hidastaneen levottomuuden. Voimakkaampi väsymysreaktio on luonnollinen ja kertoo, että hoito vaikuttaa, kuten pitääkin. Verenpaineiden nousu on sen sijaan yllättävä reaktio*. Saatan olla stressaantuneempi kuin itse tunnistan. Fyysinen kuntokaan ei ehkä ole niin hyvissä kantimissa kuin alkukartoituksen perusteella arvioitiin. Liikuntamäärieni perusteella kunto arvioitiin keskimääräistä paremmaksi, mutta ei ehkä olekaan sitä. Neurosonic toimiikin usein hyvänä diagnosoinnin välineenä ja sitä ovat alkaneet myös yhä useammat lääkärit suosia. MielenKiinto Oy:ssä on saatu hyviä hoitotuloksia yhdistämällä Neurosonic psykoterapiaan.

* Laitteen kehittäjä Marco Kärkkäisen kommentti verenpaineen nousuun: Tehojen nosto vaikutti todennäköisesti sympaattisen hermoston aktivoitumiseen ja siksi paineet nousivat. Kun autonomisessa hermostossa alkaa tulla muutoksia, erilainen oireilukin voi lisääntyä, koska hermosto pyrkii pitämään kehittämänsä adaptaation erilaisiin ärsykkeisiin. Kun sitä lähdetään muuttamaan, erilaisia ilmiöitä voi syntyä. Nämä eivät kuitenkaan jää päälle, kun hoitoja jatketaan, joten myös tämän vuoksi riittävä toisto on oleellista.

Kolmas hoitokerta:

Heinäkuinen työviikkoni päättyy iltapäivän Neurosonic-hoitoon, joka on siis tämän arkiviikon kolmas käynti. Terho laittaa taajuuksia hieman pienemmiksi, jotta ekstrakierrokset jäisivät tällä kertaa kokematta. Kolmas käynti on selkeä välimuoto kahdesta edellisestä. Tuolissa on mukava olla, mutta nukahtaminen ei uhkaa. Edellisen päivän hoidossa ei ollut taustamusiikkia, mutta nyt taas on ja huomaan, että rauhallinen musiikki tekee mielelleni todella hyvää. Ehdottomasti siis jatkossa hoidot taustamusiikin kera!

25 minuuttia kuluu aivan liian nopeasti. Lojuisin tuolissa mieluusti pidempäänkin. Verenpainemittauksessa yläpaine nousee, mutta alapaine laskee. Olo on hieman pettynyt. Miksi en taaskaan osannut rentoutua? Illalla uni tulee jälleen jo yhdeksän jälkeen ja koska seuraava aamu on lauantai, sovimme, että mies herää aamulla lasten kanssa, jotta minä saan nukkua superunet. Nukunkin puoli kymmeneen, eli yöunet kellon ympäri. Milloinkohan viimeksi?

Lauantaina lähden iltalenkille. Testiviikolla olen käynyt vain maanantaiaamuna lyhyellä jaloittelulla, sillä juoksu ei kulkenut yhtään. Edellisen viikon päivittäinen liikunta monen eri lajin parissa Vierumäellä tuntuu selvästi lihaksissa. Koska iltaisin olen ollut poikkeuksellisen väsynyt ja viikko on ollut superhelteinen, olen jättänyt lenkit suosilla väliin. Töiden jälkeen ei ole tehnyt mieli lähteä 30 asteen kuumuuteen. En siis odota paljoa tältäkään kuumalta kesäillan lenkiltä. Vaan kuinka käykään? Jalassani on päivällä alennusmyynneistä ostetut lenkkarit ja askel on kevyin aikoihin! En muista koska juokseminen olisi viimeksi tuntunut näin mukavalta ja energiseltä. Joko nämä ovat todelliset ihmelenkkarit tai sitten kolme Neurosonic-hoitokertaa on parempien unien tarjoaman levon lisäksi toiminut myös kehoa palauttavasti.

Hoitajan kommentti:

Se, että yleinen vireystila hereillä ollessa ei ole kolmen hoitokerran jälkeen erityisemmin kohentunut, kertonee siitä, että kuormitusta on ollut hoidon alussa huomattavasti. Erittäin kuormittunut vanhempi asiakas tarvitsi jopa 20 hoitokertaa, jotta hermosto saatiin lopulta tasattua. Jos mieli tuntuu kuormittuneelta, on sitä tietysti hyvä lähteä purkamaan keskustelemalla jonkun kanssa, mutta myös ravitsemukseen kannattaa kiinnittää huomiota. Esimerkiksi magnesiumin ja raudan puute voivat vaikuttaa levon laatuun. Positiivinen seikka on se, että hoitojakson aikana unien näkeminen on vilkastunut. Se on hyvä merkki unen laadusta.

Yleisarvioni testijaksosta:

Koska oikean hoito-ohjelman ja oikeiden taajuuksien löytäminen vie aina oman aikansa, ei kolme ensimmäistä hoitoa välttämättä ollut vielä täysin tarpeisiini parhaalla mahdollisella tavalla optimoitu. Parhaiten minua hyödyttävä hoito vaatisi todennäköisesti vielä lisäkäyntejä. Niina Terhon mukaan jo pienikin muutos taajuuksissa voi tehdä ison eron ja koska hoito on aina yksilöllistä (kaikki vaikuttaa kaikkeen), voi hoitosarja elää paljonkin sen edetessä.

Itse koen kaiken numeerisen datan aina itselleni äärimmäisen hyödylliseksi. Kun luvut kertovat omaa totuuttaan, ei tarvitse tulkita itse. Siksi esimerkiksi verenpaineiden mittaus oli tässä hoidossa itselleni äärimmäisen arvokas palaute. Jokin on pielessä, sen jo pelkästään verenpaineeni kertovat. Eli nyt todellakin tarvitsen skarppausta. Tarvitsen sitä kaikilla kolmella osa-alueella, joita myönnän kuluneen vuoden aikana laiminlyöneeni enemmän tai vähemmän: ravitsemuksessa, liikunnassa ja levossa.

Kärsimättömänä luonteena olisin toivonut selkeästi havaittavia vaikutuksia mahdollisimman nopeasti, mutta toisaalta: kun alaselkäni on ollut oikein pahasti juntturassa, ei kertakäynti osteopaatillakaan ole heti helpottanut. Aika moni hoitomuoto vaatii pidemmän jakson kertakäynnin sijaan.

Neurosonic-hoidosta eivät hakukoneetkaan löydä juuri pahaa sanottavaa. Päinvastoin, moni tuntuu löytäneen siitä avun ja ottaneen uuden lääkkeettömän hoitomuodon ilolla vastaan. Neurosonicin virallisina brändilähettiläinä valmistajan sivuilla positiivisista kokemuksistaan kertovat MM-tason fitness-urheilija Eveliina Tistelgren ja ammattikiekkoilija Kristian Vesalainen. Lahtelaisen psykoterapeutin Marco Kärkkäisen kehittämälle hoitomenetelmälle haetaan parhaillaan EU-direktiivien mukaista lääkelaitehyväksyntää.

En alunperinkään suhtautunut Neurosoniciin mahdollisena huuhaana, sillä mielestäni sen tieteelliset perusteet kuulostavat loogisilta ja maalaisjärkeen käyviltä. Huuhaaksi en sitä testijaksonkaan jälkeen tuomitse, mutta oikean hoito-ohjelman löytämisessä vaaditaan selkeästi asiantuntemusta ja kokeilua. Siksi tämä kokeilujaksoni päättyy viiden kerran sarjakortin hankkimiseen. Jos laite saa virallisen lääkinnällinen laite -hyväksynnän, on helppo povata tälle innovaatiolle entistä suurempaa menestystä tulevaisuudessa.

Hoidot tehtiin MielenKiinto Oy:ssä Lahdessa. Neurosonicin toimintaperiaatteisiin voit tutustua tarkemmin valmistajan sivuilla www.neurosonic.fi