Kun Suomipunk vanhan kasarmin valtasi: Vahva suositus Apulandialle

Nyt jos joku sanoo, että Lahti on ankea paikka, jossa ei koskaan tapahdu mitään, saa mennä syvälle itseensä.

Jo pelkästään syyskuun aikana täällä on täysin uusina pelinavauksina katseltu leffoja ulkoilmateatterissa tunnelmallisella Oskarin pihalla, aloitettu Aikamatka Suomen Chicagoon -bussikierrokset ja vietetty uniikkiin tehdasmiljööseen rakennetun Katu-klubin avajaisia.

Syyskuussa on uutisoitu seuraavaa: Kaupungin työttömyys on laskussa, mutta väkimäärä kasvussa ja meillä on maakuntajohtaja, joka yllyttää ihmisiä aktivoitumaan #supportyourlocal-hengessä.

Kaikki tämä – ja tietysti paljon muutakin (luettelin vain ne, mitkä tulivat saman tien mieleeni ilman hakukonevierailua) – siis kuluneen kuukauden aikana. Ei tämä ihan paska paikka voi olla.

Tarinoita (myös) kivusta, joka ei kuollutkaan huutamalla

Ja sitten tänne aukesi Apulandia. Suomen ensimmäinen bändimuseo täynnä Apulanta-aarteita 25 vuoden ajalta. Apulandiaan on roudattu myös yhtyeen treenikämppä, joka oli Heinolassa saanut purkutuomion. Sahan päiväkoti -kyltti ja katunumero 45 keltaisessa lautaseinässä takaavat, että taika saa edelleen säilyä.

Paikka Hennalan vanhalla kasarmialueella palvelee myös kokonaisvaltaisemmin yhtyeen työtiloina, joten siksi se on normaalisti avoinna yleisölle vain viikonloppuisin.

Lahden Seudun Kehitysyhtiö LADEC Oy oli ilahduttavasti ajan hermolla ja kutsui paikalliset yrittäjät verkostoitumaan Apulandiaan heti paikan avajaisviikon jälkeen. Yrittäjät, jotka ovat usein aivan liian kiireisiä oikeastaan ihan mihin tahansa, löysivät yhtäkkiä sankoin joukoin kalenteristaan aikaa. Tapahtuma oli hetkessä loppuun varattu.

Olin yksi niistä onnekkaista, jotka painoivat Ilmoittaudu-nappia samalla hetkellä, kun kutsu sähköpostiin saapui.

Aamua isännöi Toni Wirtanen hurmaavan 1-vuotiaan tyttärensä kanssa. Karismaattisen rokkikukon pehmeämpää puolta nähtiin hiljattain Maaret Kallion Yhden illan jutussa ja luulen, etten ollut ainoa naispuolinen vierailija, jolla läikähti sydämessä katsellessa tuota pehmeämpää Wirtasta pienen tytön isän roolissa. Ja tietysti vähän piti olla lääpällään myös siitä, että suloinen mini-Wirtanen on oman esikoistyttöni kaima.

Mutta annetaanpa seuraavaksi kuvien puhua paikan puolesta. Tarinoihin pääsee siis tutustumaan paikan päälle viikonloppuisin ja Apulandiasta voi tykätä myös etänä Facebookissa.

aloita_tästä.JPG

 

backstagepassit

Backstage-passi poikineen.

 

kiertuemuistoja.JPG

”Apulantapediasta” (toimittajan oma termi) voi bongata kiertuemuistoja vuosien takaa. Omansa voi lähettää Apulannalle tietokantaan lisättäväksi.

 

sanoitusseina

Taustalla näkyvä lyriikkaseinä on syönyt kaikki Apulannan biisien tekstit. Yllättävän kompakti kokonaisuus bändin tuotteliaisuuteen nähden.

 

kipukuolee

Tarinat toimivat aina. Itseäni viehätti lukea Kipu kuolee huutamalla -biisin taustoista, sillä se on juoksumusalistani vakiokamaa pidemmillä matkoilla. Siis aina silloin, kun kipua ei pääse karkuun. Vaikka miten huutaisi.

 

faniposti

Uaaaah…. Fanirakkaus on rankka juttu. EI MUILLE!

 

nakushow

Intiimiotsikoita sekä lööpin ala- että yläkerrassa. Onkohan Linda saanut kuvansa takaisin?

 

kansikuva

Saa koskea -museo.

kahvia

”Kenialaisten kasvattamaa. Lahtelaisten paahtamaa.” Toni Wirtanen vihaa huonoa kahvia, joten täällä ei tarjoilla seisonutta mitätahansasumppia. Apulandiassa kahvikin on polttomerkitty kokonaisuuteen kuuluvaksi.

 

vieraskirja

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s