KIRJOITAN paremmin kuin juoksen -kiertue päättyi. Mitä jäi käteen?

Seitsemän mitalia (joista yksi jo hukkunut), viisi juoksupaitaa, kaksi juomapulloa, yksi mikrokuitupyyhe.

Värikäs kirjo erilaisten juoksutapahtumien tunnelmaa ja nautinnollista itsetutkiskelua numerolappu rinnassa.

Sitä kaikkea jäi käteen. Eli kannattiko? Jossain vaiheessa kesää kieltämättä kävi mielessä, että hölmöä puuhaahan tämä on. Että mitä sitä nyt hölkkäämällä juostuista puolimaratoneista numeroa tekemään. Jos olisin vetänyt samalla aikataululla setin Ironman-kisoja, voisi se jo ollakin Joku Juttu.

Mutta kannattihan tämä. Kiertue oli itselleni tarpeellinen muistutus siitä, ettei juoksemiseen aina tarvitse suhtautua niin vakavasti. Juuri se asenne voi johtaa siihen, että kohta taas jaksaa suhtautua siihen vakavasti.

Kiertueen alkaessa toukokuussa ajatus täyspitkästä maratonista oli mahdoton. Kiertueen päättyessä syyskuussa elämäni yhdeksäs maraton on juoksemista vaille valmis: Ilmoittautuminen Tukholmaan 2017 on sisässä.

Ja oli tällä myös jonkinmoinen ammatillinen funktio. Kun jokainen puolimaraton piti raportoida blogiin, oli teksteihin yritettävä kehittää aina joku oma kärkensä. Tarinoiden juonikuvio kun oli kaikissa puuduttavan samanlainen. ”Sitten minä menin ja hölkkäsin puolimaratonin.” Kuinka tuosta toistuvasta juonesta varioidaan seitsemän erilaista tarinaa, sitä piti välillä jo ihan pohtiakin. Onnistuinko – sen voitte vain te lukijat määritellä.

Niin ja olenpa nyt hölkännyt firman logo selässä kaikkiaan kahdeksalla eri paikkakunnalla. Ei sekään varmasti miinusmerkkinen juttu ole, vaikkei vielä yksikään yritysjohtaja ole soittanut halutakseen markkinointiviestinnän palveluja firmaltani vain siksi, että selässäni oli hassunhauska slogan. Paidan selkämys kirvoitti myös hauskoja keskusteluja muiden juoksijoiden kanssa, vaikka yleensä en juoksutapahtumissa niin kovasti juttutuulella olekaan.

Yksi kiertueen tarkoitus ja anti oli uusiin juoksureitteihin tutustuminen, jotta sitten joskus kun olen valmis ennätysjahtiin puolimaratonilla, tietäisin minne sitä kannattaa lähteä tekemään. Alla lyhyet plussat ja miinukset tapahtumista puhtaasti omasta näkökulmastani – toisen plussa on toiselle miinus, joten omat suosikkitapahtumat saa selville vain juoksemalla itse.

 Helsinki City Run

+ Suomen suurimpana juoksukarkelona massajuoksun ystävän huipputapahtuma, juoksufiilistä ei tarvitse hakea – se tarttuu väkisinkin
+ Sen verran aikaisin keväällä, että helteen todennäköisyys erittäin pieni
+ Uudistettu reitti aiempaa mielenkiintoisempi, esimerkiksi entiseen ratakuiluun rakennettua baanaa pitkin juokseminen aivan ydinkeskustassa hauska yksityiskohta
– Lopussa taatusti hapottavia nousuja -> yhdistettynä ison tapahtuman ruuhkiin = ei potentiaalinen ennätysreitti

Tarkemman raportin juoksusta voit lukea täältä.

Forssan Suvi-ilta

+ Pienen kylän iso tapahtuma, hyvä kannustus ja iloiset talkoolaiset, yllättävän iso ”expo”
+ Tasainen reitti (pitkät suorat tuulisen sään sattuessa varmasti haastavia)
– Ajankohtaan liittyy hellevaara -> jos sellaista ei tule, potentiaalinen ennätysreitti

Tarkemman raportin juoksusta voit lukea täältä.

Turun Paavo Nurmi -tapahtuma

+ Juoksutapahtumien klassikko, jossa aina hyvä tunnelma
+ Reittiin tehdyt pienet muutokset hyviä -> juostaan ”syvemmälle keskustaan” kaunista Aurajokea pitkin
+ Kaupungissa samaan aikaan myös muuta kesäistä kuhinaa, kuten keskiaikamarkkinat
+ Reitti kohtuullisen tasainen
– Erittäin suuri helteen vaara (taloutemme vuosien juoksukokemuksella myös todennäköinen)

20160702_114822-1

Helteessä odoteltiin tänäkin vuonna juoksun alkua Aurajoen rannalla.

Tarkemman raportin juoksusta voit lukea täältä.

Heinolan kaupunkipuistojuoksu

+ Kaunis reitti, ei erityisen pahoja nousuja, muttei myöskään pannukakkureitti
– Hitaalle juoksijalle turhan kovatasoinen tapahtuma -> juoksuseura loppuu aivan liian aikaisin
– Jopa pikkutapahtumaksi vaatimaton (lue: olematon) jälkihuolto maalissa
– Heinäkuun tapahtumalla edelleen helteen vaara

Tarkemman raportin juoksusta voit lukea täältä.

Hämeenlinnan maratontapahtuma

+ Kiva ja kohtuullisen tasainen reitti (tosin tänä vuonna juoksin Hämeenlinnassa vain kympin, puolikkailla olen ollut aiemmin ja tykännyt aina)
+ Ei liikaa ruuhkaa, mutta riittävästi myös hitaampia juoksijoita
+ Tapahtumassa aina hyvä tunnelma
– Toistan itseäni: heinäkuu = hellevaara

20160730_154137

Hämeenlinnassa juoksin ihan tosissani. Viimeisen kilsan kiri isän ja pojan peesissä oli tämän juoksukesän ykkösjuttuja.

Tarkemman raportin juoksusta voit lukea täältä.

Kangasalan puolimaraton

+ Kesän paras jälkihuolto uuden ja upean Kuohu-uimahallin ansiosta
+ Ilahduttavasti kannustusta (vaikka tänä vuonna sää oli kurja)
– Ankeahko maaseutupainotteinen reitti, jossa hitaammalle juoksijalle vähän juoksuseuraa

Tarkemman raportin juoksusta voit lukea täältä.

Reiskan maratontapahtuma Pyhtäällä

+ Sympaattinen pikkukylän tapahtuma
+ Harvinainen paikasta A paikkaan B -puolimaraton, jossa lähtöpaikalle bussikuljetus (keskelle ei mitään)
+ Vaikka juoksijoita on vähän, saa hitaampikin menijä hetkellistä juoksuseuraa/seurattavaa aiemmin startanneista maratoonareista
– Maailman tylsin juoksureitti ja lopussa raastavat pitkät nousut

20160903_115828

”Lähtökarsina” pyhtääläisittäin. Ei ruuhkaa!

Tarkemman raportin juoksusta voit lukea täältä.

Uusi Lahti -juoksu

+ Reitti Salpausselän vaikutukset kaupungissa huomioiden tasainen ja muutenkin ok
+ Kotikisa on aina kotikisa, paljon tuttuja juoksemassa
+ Syyskuinen ajankohta takaa sen, että hellevaara on ohi, sää voi parhaimmillaan olla todella optimaalinen juoksemiseen (tosin aiemmin tapahtumaa on järjestetty myös toukokuisin, joten tämä ei välttämättä liene vakiopaikka kalenterista)
– Tutut juoksumaisemat ovat tuttuja juoksumaisemia

Tarkemman raportin juoksusta voit lukea täältä.

Summa summarum: Eipä tästä nyt juuri hullua hurskaammaksi tullut. Tosiasia on kuitenkin se, että riittävän hyvässä kunnossa voi ennätyksen toki tehdä ihan missä vain ja sääolot ovat aina iso kysymysmerkki, mutta niiden vaikutus loppuaikaan on väistämätön. Mutta ehkäpä yhteenvetona sen verran, että HCR:lle ja Pyhtäälle en ainakaan lähtisi ennätystä jahtaamaan. Näppituntuma on se, että tämän kesän reiteistä Forssassa voisi olla eniten potentiaalia, jos sääkin osuisi kohdalleen.

Kiertueen päättyminen tarkoittaa myös sitä, että tämän kesän firman juoksupaita (nolon halpa juokseva mainospaikka) on tullut oman elämänkaarensa päähän. Vaikka todennäköisesti selkään painettu Toteuttamo VERBAALIn asiakaslupaus ”Kirjoitan paremmin kuin juoksen” pitää paikkansa hamaan hautaan, aion ensi vuonna juosta sen verran tavoitteellisemmin, että lause ei motivoi enää itseäni.

On siis mietittävä uusi juoksuslogan. Saamanne pitää. Dieselkoneen raksutus kuuluu jo.

Mainokset

Yksi kommentti artikkeliin ”KIRJOITAN paremmin kuin juoksen -kiertue päättyi. Mitä jäi käteen?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s