Näin pitkälle – aina loppuvuoteen 2016 asti – oli näemmä tultava, että sain aikaiseksi kokeilla kouluttautumista kotikonttorin syövereissä verkon välityksellä. Kiinnostavia webinaareja on ollut tyrkyllä toki aiemminkin, mutta nyt aika oli minun tapauksessani kypsä.

Olen ollut webinaareja kohtaan hieman epäileväinen, sillä minusta ihmisten kohtaaminen livenä on aina mahtavaa. Olen ollut usein koulutuksessa, jonka ehdottomasti parasta antia on ollut ammentaa inspiraatiota hyvästä puhujasta. Ei ainoastaan siitä, mitä hän puhuu, vaan miten hän puhuu.

Voisiko kouluttajan persoona ja karisma välittyä webinaarissa? Tarvitaanko sitä?

Kun aihe on kohdillaan – ei ongelmaa

Osassa webinaareja kouluttaja on mukana kuvayhteydellä, jolloin ainakin osa karismasta kulkeutuu myös näyttöpäätteille. Minä osallistuin tänä aamuna Päijät-Hämeen Yrittäjien tarjoamaan koulutukseen hakukoneoptimoinnista. Koulutuksen veti Ukko.fi-palvelun markkinointipäällikkö Olli Kopakkala. Hänen persoonansa välittyi meille osallistujille vain äänenä PowerPoint-sulkeisten taustalla. Kaikki tuikitärkeä nonverbaliikka jäi siis saavuttamatta, mikä lähtökohtaisesti oli pieni miinus.

Toisaalta yllätyin siitä, miten paljon jo pelkkä äänenkäyttö ihmisestä kertookaan. Ja nyt fokus pysyi ainakin tiukasti itse asiassa, kun videokuva ei varastanut showta. Asioilla on aina vähintään kaksi puolta.

Itselleni aihe oli juuri nyt täsmäosuma ja tiedonjanoni sitä luokkaa, että puisevampikin setti olisi uponnut kuin veitsi kuumaan voihin. MUTTA: Jos koulutuksen sisältö menee vähänkin ohi osallistujan intohimosektorin, on webinaarin vaarana lukuisat käsillä olevat sijaistoiminnot, joita ulkoistetulla koulutuspaikalla ei ole.

Webinaarissa ei myöskään tapahdu paljon korostettua verkostoitumista muiden osallistujien kesken. Erityisesti pienyrittäjälle huonokin koulutus voi lopulta olla hyvä sijoitus, jos sen oheistuotteena syntyy kullanarvoisia kontakteja.

Webinaari on armoton: vain sisältö on arvokas. Ei lisäarvopalveluja.

Vaikka minun oppimismotivaationi olikin tänään kohdillaan, huomasin silti ihan vain ohimennen kurkkaavani pari kertaa kännykästä sähköpostiani. Palasin tosin sen ääreltä huomattavasti nopeammin aiheeseen kuin silloin, kun kuuluisa Writer’s Block iskee.

Vaivatonta, mutta väistämättä etäistä

Omalla koneella kouluttautuminen on tietysti äärimmäisen helppoa. Nytkin saatoin vain katsella kotikonttorini ikkunasta asfalttia piiskaavaa lokakuun sadetta kastelematta kenkiäni. Hain vielä kolmannenkin kupin kahvia aamuruuhkassa kiroilun sijaan.

Ensimmäinen webinaari-kokemukseni oli siis ehdottomasti positiivinen. Koin saaneeni rahoilleni vastinetta. Se jos mikä korostuu nyt, kun teen töitä itsenäisenä yrittäjänä eikä laskua voi lähettää firman kasvottomalle talousosastolle.

Moni itselleni tärkeä sisällöntuotantoon liittyvä asia sai arvokkaan päivityksen nykyhetkeen. Erityisesti minua ilahdutti SEO-gurun (seo = search engine optimization) moneen otteeseen korostama ”Content is king” -hokema. Sitä mieltä olen tietysti kirjoittavana ja ideoivana ihmisenä aina ollut.

Miksi ihmeessä kannattaisi tehdä suuria (tai edes pieniä) investointeja, jotta hakukoneet johdattaisivat ihmisiä huonon sisällön äärelle?

Ei yhtään miksikään. Eikä hakukoneita sitä paitsi jalliteta määräänsä enempää teknisillä kikkailuilla. Kaiken on lähdettävä siitä, että tuotetaan laadukasta ja vastaanottajalle hyödyllistä sisältöä. Aamen.

Tietysti jotain jäi tänä aamuna saamatta. Vaikka sisältö oli laadukas ja hyödyllinen, tämä oli ”vain” webinaari. Parhaat koulutukset ovat sellaisia, joiden jälkeen omat posket punoittavat innosta kilpaa asialleen omistautuneen puhujan poskien kanssa.

Ilmiö on aika pitkälle sama kuin elämässä muutoinkin. Ystävän Facebookiin jakamaa kuvaa pienestä ihmeestä synnytyslaitoksella on tietysti kiva tykätä ja kirjoittaa onnittelut koko perheelle.

Mutta vasta kun pääset halaamaan ystävääsi ja haukkomaan henkeä tuon pienen ihmeen vaikutuspiirissä, sykähtää oikeasti.