Kun Veli Kulinaristi ja Veli Bisnesäly panimon perustivat

– Se on tässä! Tästä vaari pitäisi, muistelee keittiömestari Jan ”Janski” Karlstedt todenneensa oman Unto-oluen ensimmäisistä maistiaisista.

Veli Jukka jakaa tyytyväisyyden kahdestakin syystä. Unto-olut on kunnianosoitus vaarille – selkeitä perusasioita arvostaneelle metsämiehelle, joka joi mielellään sahtia. Samalla se on yksi Kanavan Panimon ensimmäisistä omista myyntituotteista, joiden myötä unelma veljesten vahvuuksia yhdistävästä yrityksestä tuli todeksi kesällä 2016.

Janski ja myynti- ja markkinointitehtävissä vaikuttanut Jukka olivat panneet jo muutamaa vuotta aiemmin merkille suomalaisessa olutkulttuurissa tapahtuneen muutoksen. Käsityöläisoluiden nouseva buumi rohkaisi lopulta vannoutuneet oluen ystävät taivaanrannanmaalailun sijasta seikkaperäisiin liiketoimintasuunnitelmiin. Pienpanimo-oluiden tuotanto ja kysyntä oli 2010-luvulla lähtenyt lupaavaan nousuun, mutta markkinaosuus kokonaisuudesta oli vielä varsin pieni. Ajatuksella tehdyille, persoonallisille laatuoluille olisi varmasti kysyntää.

Pienpanimoalalla suurin osa tekijöistä on Suomessa sijoittunut kehä kolmosen sisäpuolelle. Se sopi Karlstedtin veljeksille mainiosti. Maailmalla vietettyjen vuosien jälkeen paluumuutto kotikulmille idylliseen Vääksyyn tuntui oikealta sekä järjellä että tunteella puntaroituna. Vanhan Vääksyn alue elää pienyrittäjyyttä ja lähituotantoa kunnioittavaa kehityskautta ja Asikkalan kunta otti oman kylän pojat avosylin vastaan.

Asetelma oli klassinen: oli pitänyt lähteä kauas nähdäkseen lähelle. Vääksyn vetovoima oli lopulta voittamaton.

kanavan_panimo_sillalla2

Rakkaudesta lähituotantoon – ja omiin läheisiin

Omat juuret näkyvät paitsi panimon sijainnissa myös Kanavan Panimon tuotteissa. Unto-oluelle nimensä antaneen vaarin lisäksi modernien oluenpanijoiden työhön vaikuttaa myös isänäidin perintö. Toini-mummolla oli tapana tehdä syksyisin muun muassa punajuuresta likööriä.

Niukkuuden aikoina kyse ei ollut trendistä, vaan lähinnä taloudellisesta tehokkuudesta. Ravintolamaailman ilmiöiden hermoilla työskentelevä Janski kertoo, että nyt juuresten käyttö on trendi. Maailmalla niillä maustetaan oluiden lisäksi myös muita juomia.

– Läheltä saatavien marjojen ja juuresten hyödyntämisessä on mielenkiintoinen potentiaali, johon tartumme tulevaisuudessa erilaisina kausioluina. Alkuvaiheessa haluamme kuitenkin keskittyä muutaman laadukkaan perustuotteen vakiinnuttamiseen, Janski kertoo.

kanavan_panimo_jyvia

Pohja on jo nyt vahva. Kaikki alkoi syksyllä 2014 hankitusta saksalaisesta mikropanimolaitteistosta, jolla oli hyvä tehdä pieniä testieriä omaa reseptiikkaa kehittäen. Keittiömestarina Janskille on tärkeää miettiä kokonaisuutta, kuten sitä, millaisten makuelämysten kanssa oluet ovat parhaimmillaan. Euroopasta vaikutteita saavassa ajattelussa ruoka- ja olutkulttuurit eivät voi olla toisistaan irrallisia asioita.

Keväällä 2015 yhdessä käyty Mustialan pienpanimokurssi avasi vääksyläisille mahdollisuuden toimia niin sanottuna mustalaispanimona. Tämä tarkoitti monipuolista yhteistyötä jo toimivien pienpanimoiden kanssa. Savonniemen oluttehtaan kanssa syntyi Toivoksi nimetty pale ale, jonka ensimmäinen erä myytiin kahdessa viikossa loppuun.

Olut päivässä -blogi kirjoitti siitä näin: ”Olut on erinomainen. Jos vääksyläiset jatkavat samaan malliin, niin kilpailu kovenee olutharrastajien keskuudessa entisestään. Kippis ja Tervetuloa.”

Kippis.

Tässä sitä nyt ollaan. Veljesten visio maukkaista, helposti lähestyttävistä käsityöläisoluista on totta.

Etumatkaa laitteistosta ja kekseliäisyydestä

Yrittäjyyden jakavien veljesten lisäksi Kanavan Panimon tarinassa on kaksi muutakin voimakasta vaikuttajapersoonaa. Toinen heistä on virolainen panimomestari Enn Kärblane, jonka kanssa solmittiin konsultointisopimus laitehankintaa ja tuotantoprosessin käynnistämistä varten. Saku-panimossakin työskennellyt kemian insinööri vetää nykyisin Tallinnan satamassa menestyksekästä Kochi Aidad käsityöläis- ja ravintolapanimoa.

– Hänen hiljainen tietonsa alalta on ollut korvaamattoman arvokasta ja estänyt varmasti monta alkuvaiheen kompastusta. Käytössämme oleva slovakialainen laitteisto on tällä hetkellä ainoa Suomessa, mikä tarjoaa tuotantoomme laadullista etumatkaa, Jukka kertoo Kanavan Panimon vahvuuksista.

kanavan_panimo_laitteisto

Toinen tärkeä voimahahmo – kuten sukurakkaiden Kalstedtin veljesten tyyliin hyvin sopii – on poikien oma isä. Myyntitehtävistä jo eläkkeelle ehtinyt Kyösti avustaa panimolla muutoinkin, mutta on erityisesti myyntipäällikön roolissa omalla tontillaan. Vuosien varrella kertynyttä tietotaitoa ja arvokkaita verkostoja ei kerta kaikkiaan voinut jättää hautumaan kotiseinien sisälle.

Yksi asia veljeksiä luvan kanssa sanottuna kismittää. Kun Vääksyssä lomapäivää viettävä janoinen kulkija tulee panimokyltin huomattuaan vanhan meijerin konesaliin, hänelle ei ole lupa tarjota viemisiä kesämökille. Jos lainsäätäjät vapauttaisivat ulosmyynnin myös pienpanimoille, avaisi se paljon uusia mahdollisuuksia, joihin miehet mielellään tarttuisivat.

Sitä odotellessa on keskityttävä muihin ideoihin, kuten vaikkapa yksilöllisiin brändioluisiin, joiden valmistusprosessiin asiakas – ravintola tai yritys – voi halutessaan itsekin osallistua.

Vesi, mallas, humala, hiiva ja ennakkoluulottomien oluenpanijoiden kekseliäisyys. Mitä kaikkea yhtälöstä syntyykään, sen näyttää tulevaisuus.

kanavan_panimo_maistiaiset

Teksti: Terhi Kangas, kuvat: Miia Närkki



Myös Kanavan Panimon nettisivujen tekstit ovat Toteuttamo VERBAALIn kädenjälkeä. Tutustu maltaiseen sivustoon: www.kanavanpanimo.fi

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s