Edellisessä blogautuksessani (Puhutaanko hetki hinnoista?) avauduin poikkeuksellisen suorasanaisesti oman alani, viestinnän ja markkinoinnin, hinnoittelun haasteista. Koska käytännön esimerkkejä on yrittäjävuosiin mahtunut lukuisia, jatka vielä aiheesta toisen kirjoituksen verran.

Viime kesänä sain tehdä erään todella inspiroivan tekstityön, johon asiakaskin oli supertyytyväinen. Yhteistyö alkoi Naisyrittäjät-nimisen Facebook-ryhmän ”etsintäkuulutuksesta”, jossa joku ystävällinen sielu suositteli minua kyselijälle. Koska minut oli tägätty ihan nimellä mukaan keskusteluun, ajattelin, että tällä kertaa olen aktiivinen ja esittäydyn asiakkaalle – vaikka hän saikin postaukseensa lyhyessä ajassa aivan valtavasti kommentteja innostuneilta hyviltä tekijöiltä.

Kirjoittajien nettisivuja ja työnäytteitä vertailtuaan asiakas valitsi ilokseni minut. Yhteistyö käynnistyi silloisten aikatauluhaasteideni vuoksi hieman myöhemmin kuin asiakas olisi toivonut, mutta koska työllä ei ollut tulipalokiire, hän oli valmis odottamaan. Tapasimme, tutustuimme ja sitten minä kirjoitin. Lähes hurmoksessa.

Kun olin kirjoittanut sovitun tekstin, sain sähköpostiini tällaisen palautteen (jonka luvan kanssa julkaisen):

Voi vitsit… olen sanaton. Kirjoittamasi teksti on kertakaikkisen upea! Siis aivan uskomattoman hyvä!♥️ Miten onnistuitkin pukemaan sanoiksi sen kaiken. Tämä todistaa jälleen sen, että intuitioon kannattaa vain sitkeästi luottaa. Tiesin, että sinä olet se, jonka tämä täytyy kirjoittaa, enkä tosiaan ollut väärässä. Voi että minä olen tähän meidän yhteistyöhömme tyytyväinen.♥️

Joku tekee AINA halvemmalla

Koska yhteistyö oli ollut erittäin sujuvaa, innostavaa ja selvästikin molempien mielestä mielekästä, rohkaistuin kysymään asiakkaalta, miten etukäteen työlle antamani hinta (500 euroa + alv) suhtautui muihin hänen saamiinsa hintoihin.

Pyysin kirjoittajien verkkosivuihin tutustumisen perusteella tarjousta sinun lisäksesi vain kahdelta kirjoittajalta. Toisen hinta oli 110 € + alv. Luit oikein. Todellakin vain 110 € + alv. En edes harkinnut häntä, sillä en yksinkertaisesti usko, että käytännössä ilmaiseksi voisi saada mitään hyvää.

Tuon kommentin ja mahtavan asiakaspalautteen voimalla elin monta viikkoa. Tosiasia on se, että työskentelen alalla, jossa AINA joku on valmis tekemään saman homman huomattavastikin halvemmalla.

Onneksi asiakas ei välttämättä aina etsi halvinta tekijää vaan itselleen sopivinta tekijää.

(Toinen asiakkaan saama hinta menikin jo hyvin lähelle omaani, joten vaikka kuulin jonkun tarjonneen samaa työtä vain reilulla viidenneksellä minun hinnastani, ei tieto aiheuttanut itselleni akuuttia hinnoittelukriisiä.)

Koko teksti alle editointihinnan

Eräältä yhteistyökumppanilta kuulin joku aika sitten kirjoittajan x (nimeä en tiedä, eikä tarvitsekaan tietää) tarjonneen asiakkaalle ison setin blogikirjoituksia hintaan 50 euroa kappale. Asiakas osti innoissaan heti ja paljon.

Tarina ei valitettavasti kerro, oliko asiakas tyytyväinen tilaamaansa palveluun ja koska en tiedä mikä yritys oli kyseessä, en voi käydä vakoilemassa tekstien laatua (myönnän, että mieli vähän tekisi). Itse en tee edes blogitekstin editointia tuohon hintaan, joten myönnän, että olin aika järkyttynyt, kun tästä hinnoittelumallista kuulin.

Tietysti kyseessä voi olla palkkatyön ohessa freelancerina kirjoittava, jolloin tarjoajan kulusarake näyttää aivan toiselta kuin yrittäjällä. Hinnoittelussa ei silloin tarvitse pohtia esimerkiksi sellaisia ikäviä yksityiskohtia kuin toimitilan vuokra, vakuutukset, loma-ajan korvaukset, eläkekertymä ja mitä kaikkia näitä nyt oli.

”Voi ei, ei meillä ole ikinä varaa ostaa apuasi, vaikka niin kovasti haluaisimme.” ”Tuohan on varsin järkevä hinta, oletin tätä paljon kalliimmaksi.”

Omiin hintoihini olen saanut spontaaneina kommentteina molempia ääripäitä, ja ehkä juuri se todistaa, että hinnoitteluni on kutakuinkin kohdillaan. Jos kukaan ei ostaisi, olisi hinta varmasti liian kova. Jos taas kaikki aina ostaisivat, saattaisi se kertoa siitä, että liian halvalla menee. (Tämä on todella suoraviivainen yleistys, koska ostopäätökseen vaikuttaa usein moni muukin asia kuin hinta, kuten edellä saimme huomata.)

Mitäkö näiden esimerkkien on tarkoitus kertoa? Ainakin sen, että tietyt toimialat ovat sellaisia, joiden hintatasosta meillä voi olla hyvinkin erilaiset käsitykset – sekä ostajina että myyjinä.

Parturi-kampaamon, yksityisen lääkäriaseman tai kotisiivouksen hintatasosta jokaisella on useimmiten jonkinlainen käsitys olemassa – tai jos ei ole, selkeästi vertailtavaa tietoa löytyy nopeasti netistä.

Itse parhaillaan pohdin, pitäisikö oma nykyinen ”nettisivuhinnastoni” kirjoittaa asian ideologisen avaamisen (puhuu paljon, mutta sanoo vähän) sijaan vaikka vähän väkivalloin euromääräisiksi esimerkkihinnoiksi.

Edelliseen aihetta koskevaan blogautukseeni sain sosiaalisessa mediassa ajatuksia herättäviä kommentteja puolesta ja vastaan (kiitos niistä), mutta vielä en ole valmis tekemään ratkaisua.