Verbaalitohtori tuli luvanneeksi videosarjan kakkososassa, että Toteuttamo Verbaalin blogista löytyy ”hieman pyörittelyjä podcastista ja sen kustannuksista”. Joten lähdetäänpä pyörittelemään.

Jos et ole vielä katsonut kysäistä jaksoa, voit tehdä sen nyt:

Kuinka ollakaan, omaa intohimotonttiani podcast-projektissa on erityisesti käsikirjoittaminen. Siitä tulen kirjoittamaan seuraavaksi ihan oman blogautuksensa.

Olen kuitenkin vastannut podcast-tuotannoista myös kokonaisvaltaisesti projektipäällikkönä, joten kustannuspuolikin on tullut tutuksi.

Tässä artikkelissa keskitynkin pyörittelemään kustannuksia. Ja nimenomaan tuotannon kustannuksia. Podcastin markkinointikustannukset tästä puuttuvat.

Suoraa vastausta otsikon kysymykseen on mahdoton antaa, koska kustannukset koostuvat niin monista yksittäisistä valinnoista.

Alkuun listauksena työvaiheet, joista kustannuksia todennäköisesti syntyy (ei välttämättä):

• sarjan konseptin suunnittelu (toteutusidea, jaksojen määrä, isäntien/emäntien ja vieraiden valinta ymv.)
• käsikirjoitus
• nauhoitus (studiovuokra tai oman kaluston hankinta)
• litterointi
• leikkaus/editointi
• vieraiden palkkiot
• musiikkiluvat
• sarjan jingle / tunnusmusiikki
• sarjan visuaalinen tunnus ja jaksokohtaiset grafiikat
• jaksojen hallinnointi valitulla alustalla

Kaikesta edellä luetellusta ei ole välttämätöntä maksaa ulkopuolisille tekijöille eikä kaikkea ole pakko edes omaan tuotantoon valita (kuten musiikkia, jonka käytöstä pitäisi maksaa).

Halvimmillaan podcastien tekeminen on todella edullista.

Periaatteessa kaiken voi tehdä yhden ainoan nettisivuston avulla. Aiemmin Anchorina tunnettu palvelu on nykyisin nimeltään Spotify for Podcasters (https://podcasters.spotify.com/). Palveluun kirjautuminen on ilmaista eikä muitakaan käyttömaksuja tule.

Kirjautuneelle käyttäjälle tarjoutuu mahdollisuus tehdä podcast-jakso äänittämällä se suoraan sivustolla.

Itse en ole tohtinut Luo jakso -nappia painamalla tuotantoon ryhtyä, mutta painikkeen yhteydessä lukee Äänitä sekä muokkaa ja paranna äänitettä, joten ilmeisesti sitä kautta kaikki onnistuu. Ainakin periaatteessa.

Maksaako kumppanille vai tehdäkö itse?

Kun ajatellaan podcastia osana yritysviestintää, hyvän verrokin tekemisen meininkiin saa videotuotannosta.

Videon voi kuvata nopeasti omalla puhelimella ja jakaa hetkessä haluttuihin alustoihin. Tällöin ei välttämättä saada lopputulosta, joka tukisi yrityksen brändiä tai asetettuja tavoitteita toivotulla tavalla. Sama homma äänituotannoissa.

Useimmiten yritykset kääntyvätkin ammattilaisten puoleen video- ja podcast-tuotannoissa. Kaikkea ei tarvitse ostaa ulkoa, jos yrityksen riveissä on osaamista ja aikaa ottaa vastuuta sovituista työvaiheista.

Jos etsit vain pikaista katsausta siitä, mistä podcastin kustannukset koostuvat, niin tämä blogi päättyy tähän. Kiitos ja hei!

Jos haluat tarkempaa tietoa, niin jatka toki lukemista…

…sillä käyn seuraavaksi saman listan läpi hieman seikkaperäisemmin.

Listaus ei vieläkään ole täydellisen tyhjentävä, mutta edellistä huomattavasti informatiivisempi. Korostan, että esittelen tässä projektin osaset omiin kokemuksiini peilaten. Varmasti hyvään lopputulokseen voi päätyä myös muilla tavoin.

Sarjan konseptin suunnittelu

Tämä vaihe pitää sisällään ainakin toteutusidean (podcastilla on hyvä olla punainen lanka), jaksojen määrän sekä isäntien/emäntien ja vieraiden valinnan.

Tässä vaiheessa on hyvä linjata tuotantobudjetille suuntaa antavat raamit. Yksittäisten työvaiheiden hinnat vaihtelevat palveluntarjoajien välillä ja myös konsepti-idea vaikuttaa kustannuksiin.

Lopullisen budjetin voinee lukita vasta, kun hintatiedot on kyselty ja sopivaksi arvioidut tekijät valittu.

Käsikirjoitus

Käsikirjoitus on mahdollista tehdä itsekin, mutta aina tarvittavaa osaamista tai aikaa ei löydy talon sisältä. Podcastin kohdalla käsikirjoitus on usein tehtävä kahdessa osassa.

Ensin tehdään suuntaa antava keskustelukäsikirjoitus studioon.

Lopputuloksen kannalta kriittisen tärkeä leikkauskäsikirjoitus tehdään vasta nauhoitusten jälkeen. Näiden eroja käsittelen siis tarkemmin seuraavassa blogikirjoituksessa.

Nauhoitus

Joistakin isommista yrityksistä joillakin toimialoilla saattavat tekniset valmiudet podcast-tuotantoon löytyä valmiina. Jos sellaisia ei ole, niin kevyen kaluston voi hankkia omaksi kohtuulliseen hintaan. Vuokrattavia podcast-studioita kannattaa myös selvitellä.

Teknisen puolen haltuunotto on niin iso kokonaisuus, että jos osaamista ei löydy omasta takaa, ei yhtä tuotantoa varten välttämättä kannata lähteä opettelemaan. Tällöin kannattaa kääntyä tuotantoyhtiön puoleen, josta saa sekä valmiit studiofasiliteetit että ammattilaiset tekniikasta vastaamaan.

Tarvittavan tiimin voi myös koostaa itsenäisistä yrittäjistä. Esimerkiksi Toteuttamo Verbaalin kumppaniverkostosta löytyy kaikki tarvittava osaaminen tilaajalle vaivattomaan Avaimet käteen -ratkaisuun.

Itse löysin erinomaisesti palvelevan teknisen kumppanin Podcast Suomi -nimisestä Facebook-ryhmästä. Sain ryhmästä nopeasti useita eri tarjouksia, kun huhuilin asiakasprojektiin apua. Valinta meni nappiin. Tuolloin asiakkaan vaatimuksena oli, että studion on sijaittava Helsingissä.

Myös Lahdesta on löytynyt osaava ja mukava tuotantokumppani, jonka studiossa on monet kerrat istuttu (tai maattu sohvalla, kuten oheisessa vähän tärähtäneessä selfiessä).

Koska podcast-tuotannossa on monta liikkuvaa osaa, on itselleni sisältöihmisenä mahtavaa, ettei minun tarvitse stressata tekniikkapuolesta (joka ei ole omaa ydinosaamista/intohimotonttia).

Kuvan surkea ilme ei siis johdu stressin aiheuttamasta epätoivosta, vaan haikeudesta. Tuolloin olimme viimeistä kertaa studiossa Ilmastoilahdus-podcastiamme tekemässä. Innostavimmatkin projektit valitettavasti loppuvat aikanaan.

Litterointi

Jos podcastista halutaan tehdä saavutettava – tämä on joillakin julkaisijatahoilla ehdoton vaatimus, koska saavutettavuusdirektiivi – jaksot litteroidaan. Litterointi tarkoittaa jakson tekstivastinetta, jonka avulla esimerkiksi kuulovammaiset voivat seurata podcastia. Tekstin tulee siis olla mahdollisimman täsmällinen vastine äänisisällöstä kaikkine efekteineen.

Itse puhun litteroinnista myös leikkauskäsikirjoituksen työvaiheena.

Raakamateriaalin litterointi liittyy siis vahvasti käsikirjoitukseen, mutta tätä työvaihetta ei välttämättä ole järkevää teettää käsikirjoittajalla (kustannussyistä). Litterointi tarkoittaa tällöin käytännössä sitä, että studiossa nauhoitettu raakamateriaali puretaan sana sanalta tekstiksi, josta tehdään leikkauskäsikirjoitus tekniikalle.

Leikkauskäsikirjoituksen teen excel-taulukkoon, johon myös raakamateriaali on litteroitu. Merkitsen aikakoodeilla mukaan leikattavat kohdat ja kirjoitan tarvittaessa lisäohjeita/huomioita leikkaajalle. Mukana on myös koodit musiikeille ja efekteille.

Puheen litteroiminen on työlästä ja hidasta puuhaa, mutta tähänkin on saatavilla ostopalveluapua. Rutinoituneelta ammattilaiselta homma sujuu aina nopeammin. Periaatteessa raakamateriaalin litterointi on niin yksinkertaista, että tämän vaiheen käsikirjoittajan tueksi voisi hyvin tehdä vaikka yrityksen työharjoittelija.

Leikkaus/editointi

Jos teknistä osaamista nauhoitettujen ääniraitojen leikkaukseen ja editointiin ei ole omasta takaa, suosittelen lämpimästi kääntymään ammattilaisten puoleen. Tässä vaiheessa on paljon kyykkäyksen paikkoja. Editointipöydällä podcastiin taiotaan kunnon ohjelmalla myös ne tyylilliset hienosäädöt, jotka tekevät tuotannosta ammattimaisen.

Jos podcastiin kaivataan royalty-vapaata musiikkia tai ääniefektejä, on ammattilaisilla käytössään laaja materiaalipankki, josta näitäkin löytyy.

Mikäli tehokeinoksi kaivataan vaikka oveen koputusta (kuten Verbaalitohtorin videosarjassa ohjelmatunnuksen efektiksi) tai musiikkia, jonka käytöstä ei haluta maksaa, menee homma takuuvarmimmin maalin, kun vaihtoehtoja käy läpi ammattilainen, joka tietää mistä kannattaa etsiä ja mitä mikäkin maksaa halutulla käyttöoikeudella.

Vieraiden palkkiot

Pitääkö siis podcast-vieraille maksaa vierailusta?

Tämä riippuu täysin siitä, ketä halutaan kutsua keskustelemaan ja millainen podcast on luonteeltaan. Jos vieraalla on vahva oma intressi aihetta kohtaan (vaikkapa yrittäjänä), hän saattaa tulla mielellään puhumaan ilman korvausta, jos saa samalla kertoa ilman sensuurin pelkoa omista palveluistaan.

Liikaa ei kannata lähteä mainostamaan, koska se voi ärsyttää kuuntelijaa.

Jos taas saajapuolella vierailussa on yksin podcastin tilannut taho, lienee mielekkäintä heti kättelystä lähestyä potentiaalista vierasta tarjoamalla palkkiota. Hän antaa asiantuntemustaan ja aikaansa laadukkaan ja kiinnostavan podcastin hyväksi, Miksi se pitäisi tehdä ilmaiseksi?

Erityisesti kulttuurialalla ollaan totaalisen kyllästyneitä ”näkyvyysseteleihin”, joita valitettavan usein palkkioksi tarjotaan. Niillä kun ei voi maksaa maitokaupassa eikä lyhentää asuntolainaa.

Yrityspodcastissa vierailevina ääninä voi toki olla myös oman talon asiantuntijoita, jolloin homma kuitataan kuukausipalkalla. Myös omaa asiakasta tai yhteistyökumppania voi mielestäni hyvin tiedustella vierailulle sopivalla win-win-henkisellä diilillä.

Toisinaan vierailuista ollaan valmiita jopa maksamaan vierailijan puolelta. Tällöin kyseessä on läpinäkyvä podcastin sponsorointi, jonka myötä sponsoroiva taho saa äänensä kuuluviin omaa kohderyhmää kiinnostavassa tuotannossa.

Aloittelevan yrityspodcastin voi olla hankala lähteä heti ensimmäisellä tuotantokaudella kyselemään sponsoreita, ellei pystytä vakuuttavasti osoittamaan, että kuunteluja on takuulla luvassa – esimerkiksi isojen markkinointipanostusten myötä.

Heti kun on lyödä pöytään hyviä kuuntelijalukuja, lisääntyy kiinnostus podcastia kohtaan huomattavasti.

Musiikkiluvat

Lähtökohtaisesti kaikki musiikki nauttii aina tekijänoikeuksista eikä omaan podcastiin voi napata mitä tahansa musiikkia rikkomatta näitä oikeuksia. Tämä on supertärkeää!

Jos haluat soittaa podcastissa muiden tekemää musiikkia, kannattaa selvittää Teostolta millaisen musiikkiluvan tarvitset. Tämä riippuu niin monesta asiasta, etten uskalla antaa tässä valmista vastausta.

Musiikin käyttöluvat – Hanki lupa musiikin käyttöön (teosto.fi)

Varminta on, että ET käytä podcastissa muiden tekemää musiikkia. Etkä myöskään esitä sitä itse – sillä sitäkään ei saa tehdä ilman lupia. Podcasteissa voi kuitenkin hyvin käyttää erilaisten musiikkipalveluiden löytöjä. Tällaisia ovat mm. Audiojungle ja Artlist.

Creative Commons (CC) -lisenssillä varustettu musiikki on ilmaista, mutta käyttöehdot kannattaa lukea tarkoin ennen valintoja. Kaikkea netistä löytyvää ilmaista musiikkia ei voi välttämättä hyödyntää kaupallisessa käytössä.

Jingle / tunnusmusiikki

Jingle on ikään kuin podcastin astetta pidempi äänilogo. Se voi kestoltaan olla vain ”pieni rimpautus” tai ihan selkeä tunnusmusiikki, jossa on myös sanat. (Jinglen ja tunnusmusiikin terminologinen erottelu on muuten toisinaan aina vaikeaa.)

Jinglenä voi hyvin käyttää musiikkipalveluiden löytöjä, mutta silloin on hyvä muistaa, että sama musiikki saattaa soida jossain muuallakin. Jos budjetti antaa myöden, on sarjaan tehty oma musiikki toki monin verroin vakuuttavampaa ja aina takuulla yksilöllistä.

Jos musiikin tekee ammattilainen, häneltä kannattaa tilata jinglestä/tunnusmusiikista useita erilaisia versiota: lyhyttä ja pidempää, instrumentaaliversioita ja laulettuja. Erilaisilla versioilla podcastia voi tauottaa ja elävöittää paremmin.

Lapsille suunnattuun Helgan ja Hugon ilmastoilahdus -podcastiin kumppanini Anna Aalto teki itse kaikki sarjamme musiikit.

(Anna on mieletön multitalentti. Päätyökseen hän tekee graafista suunnittelua ja on yhteisen lastenkirjasarjamme Merkityskirjojen kuvittaja-graafikko. Halutessaan hän voisi keskittyä pelkkään musiikkiin, niin lahjakas hän on.)

Ilmastoilahdus-jinglestä/tunnusmusiikista syntyi lopulta kymmenkunta erilaista versiota. Laitan tähän kuunteluun kolme erilaista.

Lyhyt laulettu jingle (kesto 15 sekuntia) soi jaksojen aluissa:

Erilaisilla instrumentaaliversioilla (tämän kesto 13 sekuntia) tehtiin mm. ajallisia siirtymiä tarinaan ja rytmitettiin kerrontaa:

Pitkä laulettu jingle (johon minä tein sanoituksen, kesto n. puoli minuuttia) soi jaksojen lopuissa:

Sarjan visuaalinen tunnus ja jaksokohtaiset grafiikat

Vaikka kyseessä onkin audiotuotanto, tarvitaan myös podcastiin hieman graafista suunnittelua. Esimerkiksi Spotifyssa jokainen sarja ja jakso esitellään neliömallisina kuvina.

Podcastissa voi käyttää jokaisessa jaksossa sarjan tunnuskuvaa ja eritellä jaksot ainoastaan tekstiotsikoilla, mutta jaksokohtaisilla grafiikoilla jokainen jakso on arvokas oma tuotantonsa. Jaksokohtainen tunnuskuva on näppärä myös somessa uudesta jaksosta kerrottaessa.

Tässä esimerkinomaisesti lasten tarinallisen podcast-sarjan muutamia tunnuskuvia, jotka ovat nekin Anna Aallon tekemiä:

Jaksojen hallinnointi valitulla alustalla

Itse olen käyttänyt alussa mainittua Spotify for Podcastersia (aiemmin siis Anchor) tuotantojen arkistointiin ja hallinnointiin.

Tällekin on (kai) vaihtoehtoja, mutta en tunne niitä niin, että voisin niistä kertoa. Spotify for Podcasters on siis tuotannon ”hallinnollinen kotipesä”, josta jaksot voidaan jakaa moniin podcast-palveluihin, kuten vaikkapa Spotify-palveluun.

Tänne kertyy myös jaksojen kuuntelustatistiikka, joka on tietysti todella kiinnostavaa tietoa.

Spotify for Podcasters -palveluun voi luoda tunnukset veloituksetta ja sen käyttö on ilmaista. Käyttö ei ole teknisestikään vaativaa (jopa minä opin käyttämään sitä nopeasti ilman koulutusta/konsultointia), joten hallinnointivastuun voi hyvin ottaa joku omasta organisaatiosta, jos vain aikaa löytyy.

Vaihtoehtoisesti tuotantokumppani voi tehdä tämänkin laskutettavana työnä.

Tässä siis ”tiiviisti” kerrottuna työvaiheet, jotka huolella tehdyssä podcastissa usein aiheuttavat kustannuksia. Nykyisin osa podcasteista halutaan julkaista myös studiossa kuvattuina videoina, jolloin videotuotanto tietysti lisää kustannuksia.

Podcastin markkinointiin on hyvä varata ihan oma budjettinsa, jotta kuuntelijat varmasti löytävät sanan äärelle.

Tarinallisen podcast-sarjamme voit ottaa kuunteluun Spotify-palvelusta lasten kanssa tai ilman:
Helgan ja Hugon ilmastoilahdus

_______________________________________________________________

Jos etsit podcastillesi intohimoisesti työhönsä suhtautuvaa käsikirjoittajaa – tai kokonaista tuotantotiimiä, ole ihmeessä yhteydessä: terhi.kangas(a)verbaali.fi. Tarjouksemme ei todennäköisesti ole halvin, mutta tuskin markkinoiden kalleinkaan. Laatua voin luvata.