Kun pienyrittäjän salarakas paljastui: onnenkyyneleistä paniikki-itkuun

Ettei vain olisi Kankaan rouvalla jotain kiellettyä viritystä meneillään? Kulkee nykyisin koko ajan typerä hymy kasvoillaan ja jalatkin pari senttiä irti maanpinnasta. Salarakas?! Tuntomerkit täsmäävät.

En yhtään ihmettele, jos tänä vuonna minuun on kohdistettu tuollaisia epäilyksiä.

Olen todellakin ollut onneni kukkuloilla, ja leijunut arjessakin arjen yläpuolella. Olen kertonut syyn vain ehdottomille luottohenkilöilleni – aivan kuten salarakkaatkin paljastetaan vain tosiystäville.

Tilanne paljastui kaikille 30.3. kun maailman ensimmäisen Merkityskirjan joukkorahoitus alkoi. Merkityskirjat oli siihen asti minun salarakkaani, jonka kanssa olin hekumoinut yhteisestä upeasta tulevaisuudesta yhdessä korvaamattoman arvokkaan kuvittaja-kumppanini Anna Räikkösen kanssa.

Yhteisöllinen lastenkirja, jonka tekemiseen myös joukkorahoittajat voivat osallistua.

Oivaltava lastenkirja, jonka tarinassa on tärkeä sanoma. Ja jonka tuotoilla tuetaan merkittävästi suomalaista järjestötyötä. Ensimmäinen kirja kertokoon löytöeläintalon kissoista. Tuetaan sillä eläinsuojelutyötä. Miten hieno idea!

Suolaa poskilla ennätysmäärin

Olen vuodattanut salarakkaani vuoksi suuren määrän kyyneleitä. Suurin osa niistä on ollut onnenkyyneleitä, mutta viime viikkoihin on mahtunut myös paniikki-itkua.

Onnenkyyneleistä olen saanut nauttia muun muassa silloin, kun Merkityskirjoille myönnettiin Tekesin innovaatioseteli (jotta saisimme tehtyä demoversion verkkoalustasta, jossa on verkkokaupan lisäksi joukkorahoitustyökalu, joka palvelee nimenomaan meidän luovia vastikkeitamme).

Olin silloin Helsingissä freelance-toimittajien koulutuksessa imemässä itseeni Taina Latvalan kirjoittamisoppeja. Tekesiltä tuli sähköpostia. Sitten en enää osannutkaan keskittyä Latvalaan, jota olin hetki sitten kuunnellut täysin lumoutuneena.

Itkin ja hihkuin puoliääneen vieressäni istuvalle free-kollegalle, joka sattumoisin on ollut yksi alussa mainitsemistani luottohenkilöistä. Yksi heistä, jotka ovat uskoneet juttuuni alusta asti ja eläneet täysillä mukana. Sekä tietenkin myös joukkorahoittaneet.

Onnenkyyneleitä on vierinyt poskilleni myös aina, kun suunnittelemani yhteistyökumppanit ovat yksi toisensa jälkeen halunneet lähteä mukaan: Painotalo Plus Digital, SEY Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto, Lahden Messut (Kätevä & Tekevä) ja viimeisimpänä – vaan ei todellakaan vähäisimpänä – juuri ennen joukkorahoituskampanjan alkua Sinfonia Lahti. Virallinen kulttuurikumppani.

Nämä kumppanit ovat uskoneet Merkityskirjoihin jo siinä vaiheessa, kun kirjasarja on ollut olemassa vasta PowerPoint-presentaatiossani. Eikö olekin huikeaa?

Entäs se paniikki-itku?

Sen vuoro tuli, kun joukkorahoituskampanja konkretisoitui. Ihmiset eivät syttyneetkään Merkityskirjoille noin vain ja itsestään.

Aloin pelätä, että kyseessä olisikin vain suuri joukkopeukutuskampanja. Palautetta hienosta ideasta on sadellut runsain mitoin, mutta peukun nostosta on pitkä tie siihen, että menee ja tekee rahoituksen.

Parina iltana on tullut totaaliromahdus. On pelottanut aivan vimmatusti. Entä jos intuitioni (joka on Merkityskirjojen suhteen ollut järjettömän vahva) onkin pettänyt minut? Entä jos Merkityskirjoissa ei olekaan ihmisten mielestä mitään niin hienoa, että he haluaisivat antaa sille rahallisen tukensa?

Etelä-Suomen Sanomien toimittaja kysyi minulta viime viikolla, että mitä teen, jos en saa joukkorahoitusta kasaan. Minun oli myönnettävä, että en todellakaan tiedä. Joukkorahoituksen epäonnistumisen varalle ei ole mitään Plan B:tä. Koko konsepti on ollut joukkorahoituksen varassa.

Tänään olen jälleen saanut vuodattaa onnenkyyneleitä.

Joukkorahoituskampanjamme minimitavoite – 5000 euroa – on saavutettu. Merkityskirjoista tulee totta.

Lämmin kiitos ihan jokaiselle panoksensa antaneelle, niin yksityishenkilölle kuin yrityksellekin. Olette aivan mahtavia!

Kampanjamme jatkuu vielä 11.5. asti, ja koska tuo minimitavoite kattaa vain noin puolet ensimmäisen kirjan ja Merkityskirjojen verkkoalustan tuotantokuluista, on tietysti aivan mainiota, jos potti tuosta vielä kasvaa.

Siispä tervetuloa mukaan! Jos joukkorahoitus on ilmiönä vielä vieras, voi jo kuuden euron maistiaisvastikkeella kokeilla, miltä Merkitysmesenointi tuntuu. Sanovat, että kuulemma hyvältä. Ja merkitykselliseltä.

nukkumapaikka

Nyt voi Hugokin nukkua päikkärinsä rauhassa. Paikka ikiomasta lastenkirjasta on lunastettu! Helga Hidalmiina kissojen kunniavieraana julkaistaan Kätevä & tekevä -messuilla 4. 11.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s